Kategoria / Liikuntapolitiikka / Yhteiskunta
![]()
Kuntien tahtotila määrittää vahvasti liikunta- ja urheilumahdollisuuksia
Kuntien mahdollisuudet tarjota liikuntapalveluita ovat sidoksissa paikalliseen tahtotilaan eli siihen, nähdäänkö liikuntapalvelut resurssoinnin arvoisiksi ja missä määrin. Tämän tahtotilan riittävyys riippuu taas kunnan taloudellisesta tilanteesta, sillä hyvinä aikoina rahaa on jaettavissa enemmän vaikka tahtotila liikunnan tukemiseen olisikin kunnassa heikompi.
Taloudellisten taantumien aikana kunnallisten palveluiden arvojärjestys tulee selvimmin esille ja Suomessa ajanjakso 1980-luvulta 2010-luvulle on mielenkiintoinen tämän ilmiön tarkasteluun. Tälle ajanjaksolle nimittäin sijoittuvat Suomen historian voimakkain taloudellinen kasvu sekä kaksi lamaa 90-luvun alussa ja 2010-luvun vaihteessa.
![]()
Julkishallinnon motiivit liikunnassa ja urheilussa
Julkishallinto on merkittävä tekijä liikunnalle ja urheilulle ensinäkin olosuhteiden luojana sekä tärkeänä rahoittajana. Kunnat käyttävät vuosittain noin 700 miljoonaa euroa liikuntapalveluiden järjestämiseen, ja valtio rahoittaa suoraan liikunta- ja urheilutoimijoita noin 150 miljoonalla…
![]()
Liikunnan kansalaisyhteiskunnan muutokset 80-luvulta tähän päivään
Suomalainen liikuntakulttuuri perustuu poikkeuksellisen vahvasti kansalaisyhteiskunnasta kumpuavaan aktiivisuuteen. Liikunta ja urheilu ovat organisoituneet Suomessa perinteisesti yhdistysmuotoisesti vailla yksityisen tai julkisen sektorin vahvaa ohjausta. Viimeisen 30 vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut huomattavasti ja…
![]()
Kunnat eivät säästä liikuntapalveluista
Kunnat käyttävät lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa liikuntapalveluiden järjestämiseen, josta viidesosa katetaan liikuntapalvelujen käyttötuotoilla kuten harjoitusvuoro- ja sisäänpääsymaksuilla. Päätin paneutua tarkemmin kuntien talouslukuihin ja etsiä trendejä viimeisen vuosikymmenen ajalta. Tarkastelujaksona on vuodet 2005-2015.…
